Eheyttävä liike – webinaari 25.3.2022

Nykykäsityksen mukaan valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy usein puhumista laaja-alaisempi jähmettymistaipumus. Jähmettyminen on keino puolustautua silloin, kun tilanne koetaan uhkaavaksi, eikä muita keinoja ole sillä hetkellä käytettävissä. Kerron tässä webinaarissa jähmettymistaipumuksesta osana ihmisen puolustuskäyttäytymistä. Kerron myös varhaisista heijasteista sekä siitä, mitä tekemistä niillä voisi olla puhumisen vaikeuden ja jähmettymistaipumuksen taustalla. 

Webinaari sisältää sekä luento-osuuksia että yksinkertaisten liikkeiden harjoittelua. Harjoittelu onnistuu hyvin, jos käytössäsi on rauhallinen tila, makuualusta ja vähintään yksi tyyny! 

Voit liikkeet omaksuttuasi hyödyntää niitä omassa arjessasi, perheenjäsenten kanssa tai osana terapeuttista työskentelyä. (Aivojumppaa ja rytmisiä liikkeitä).

Webinaari 25.3.2022 klo 8:30 – 15:30

Toteutuu etäyhteyksin Zoom-sovelluksen kautta. Sisältää 2 kahvitaukoa sekä lounastauon.

Webinaari sisältää sekä luento-osuuksia että yksinkertaisten liikkeiden harjoittelua. Harjoittelu onnistuu hyvin, jos käytössäsi on rauhallinen tila, makuualusta ja vähintään yksi tyyny! 

Voit webinaarin jälkeen hyödyntää näitä liikkeitä omassa arjessasi, perheenjäsenten kanssa tai osana terapeuttista työskentelyä. 

Nykykäsityksen mukaan valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy usein puhumista laaja-alaisempi jähmettymistaipumus. Jähmettyminen on keino puolustautua silloin, kun tilanne koetaan uhkaavaksi, eikä muita keinoja ole sillä hetkellä käytettävissä.

Kerron tässä koulutuksessa mielen ja kehon vuorovaikutuksesta sekä evoluution että yksilöllisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Puolustuskäyttäytyminen ja valmius kokea olonsa turvalliseksi ovat evolutiivisesti vanhoja taitoja, jotka jaamme muiden nisäkkäiden kanssa. Maailma on monin tavoin vaarallinen paikka, jossa tasalämpöiset nisäkkäät ovat oppineet selviämään ja luomaan turvallisuuden saarekkeita yhdessä toisten lajitoverien kanssa. Turvallisuuden tunne vaihtelee ja välillä pettää. Pelko- ja ahdistusoireisiin liittyy vaikeus ylläpitää yhteyttä toisiin ja palauttaa turvallisuuden tunne. Kyky palautua, rentoutua, kokea olonsa turvalliseksi ovat keskeisiä kasvun ja kehityksen edellytyksiä.

Opit koulutuksessa, miten voit vahvistaa omia palautumisen valmiuksiasi ja auttaa muita kohti turvallisuuden kokemusta. Uskomukset, mielikuvat ja liike rakentavat oman olemassaolomme perustaa ja vaikuttavat vahvasti kokemuksiimme omasta itsestä ja toisista. Tässä koulutuksessa keskitymme sekä mielikuvien että liikkeen merkitykseen ja voimaan. 

Kun palautuminen ei onnistu, ihminen ylikuormittuu

Ylikuormittuminen tietyissä tilanteissa on usein puhumisen vaikeuden taustalla. Kuormittumisherkkyydelle voi olla monenlaisia syitä ja taustatekijöitä. Osa niistä on perinnöllisiä, osa liittyy kehityksellisiin tekijöihin ja osa omiin kokemuksiimme ja tulkintoihimme niistä. Kuormittumisherkkyyteen vaikuttaa myös se, miten pystymme arjessa ylläpitämään omaa toimintakykyämme ja palautumaan kuormittavista tilanteista. Turvallisuuden tunne on keskeinen palautumista edistävä mielentila, mutta joskus sitä on vaikea saavuttaa. 

Luomme yhdessä turvallisuuden kokemuksen saarekkeita

Kerron tässä koulutuksessa mielen ja kehon vuorovaikutuksesta sekä evoluution että yksilöllisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Puolustuskäyttäytyminen ja valmius kokea olonsa turvalliseksi ovat evolutiivisesti vanhoja taitoja, jotka jaamme muiden nisäkkäiden kanssa. Maailma on monin tavoin vaarallinen paikka, jossa tasalämpöiset nisäkkäät ovat oppineet selviämään ja luomaan turvallisuuden saarekkeita yhdessä toisten lajitovereiden kanssa.

Yhteiskunta muuttuu nopeasti, ihmisen perustarpeet eivät

Yhteistyö, ihmisten toisilleen tarjoama turva ja läheisyys sekä taitojen välittäminen sukupolvelta toiselle ovat auttaneet ihmisryhmiä selviämään hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Olosuhteet ovat nyt hyvin erilaiset kuin sata, tuhat, 10 000  tai 100 000 vuotta sitten, mutta ihmisen perustarpeet ja -valmiudet eivät ole muuttuneet. Tarvitsemme edelleen päivittäin mm. ruokaa, juomaa, unta, lepoa, liikettä ja yhteyttä muihin ihmisiin voidaksemme hyvin.

Ihmisen aivot kehittyvät yli 20 vuoden ajan

Ihmisen aivot ja koko kehon tavoittava hermojärjestelmä kehittyvät yli 20 vuoden ajan. Uuden oppiminen on jatkuvaa ja välttämätöntä, jotta aikuisuuden edellyttämät taidot voidaan saavuttaa. Itsensä turvalliseksi kokeva ihminen tarkkailee ympäristöään, on utelias ja suuntautuu kohti uuden oppimista helposti. Turvattomaksi kokeva joko vetäytyy tai valmistautuu puolustautumaan ja keskittyy havaitsemaan ympäristön mahdollisia uhkia. Kukaan ei tunne oloaan aina turvalliseksi, mutta mitä helpommin pystyy palauttamaan turvallisuuden tunteen, sitä enemmän jää voimavaroja kohdata arjen erilaisia haasteita. Ylikuormittumista tapahtuu, kun palautuminen ei onnistu.

Turvallisuuden tunne auttaa palautumaan ja rentoutumaan

Palautuminen ja turvallisuuden tunne tuntuvat sekä mielessä että kehossa. Kun ihminen palautuu, lihakset rentoutuvat, hengitys ja sydämen syke tasaantuvat. Ylikuormittuminen tuntuu kehossa usein erilaisina lihasjännityksinä, nopeana pulssina, pinnallisena hengityksenä, kipuina ja särkyinä. Se vaikuttaa myös ruoansulatukseen ja valmiuteen puolustautua taudinaiheuttajia vastaan.

Rytminen liike tasapainottaa hermoston toimintaa

Rytminen liike on ollut osa ihmisen kasvua ja kehitystä koko evoluution ajan. Keräilijäkulttuurin aikaan ihmiset ovat kävelleet useita tunteja päivässä. Kävelyn rytmikäs keinunta on tuttua jo kohdusta ja liike jatkuu vauvan kulkiessa aikuisen matkassa. Kävely, erilaiset rituaalit ja tanssit ovat rytmittäneet kasvavien lasten ja aikuisten arkea ja vahvistaneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rytminen liike tukee aivojen kasvua, kehitystä ja palautumista edelleen, mutta ihmisen arki on länsimaisessa kulttuurissa muuttunut siten, ettei rytminen liike ole enää arjen itsenstäänselvyys.

Varhaiset heijasteet edeltävät tahdonalaista liikkumista

Vastasyntyneen vauvan kasvu ja kehitys käveleväksi, juoksevaksi, hyppiväksi ja oppimiseen innokkaasti suhtautuvaksi koululaiseksi on huima kehityksellinen matka. Liike on tärkeä osa myös tätä matkaa. Varhaiset liikeheijasteet harjoittavat ja vahvistavat sekä hermostoa että lihaksistoa siten, että vauva oppii vähitellen hallitsemaan omia liikkeitään, hyppimisestä kännykän naputteluun. Varhaisten heijasteiden avulla erilaiset lihasryhmät harjaantuvat toimimaan yhdessä ja tasapainottamaan toisiaan. Kun heijasteita ei enää tarvita, ne integroituvat osaksi monimutkaista liikehermostojärjestelmää ja tahdonalaiset liikkeet korvaavat ne. Liikkeen hallinta etenee suun ja kasvojen alueelta kohti keskivartalon liikkeitä ja lopuksi kohti raajojen hallintaa. Pyöriminen, ryömiminen ja konttaaminen, käden ojentaminen ja tarttuminen harjaannuttavat myös näkö- ja kuuloaistia kohti joustavaa havainnointia lähelle ja kauas. Varhaisten heijasteiden integroituminen vaikuttaa myös kuivaksi oppimiseen.

Varhaiset heijasteet eivät aina häviä ennen kouluikää

Varhaisia heijasteita on alettu tutkia myös kouluikäisiltä lapsilta ja on huomattu, ettei integraatiota ole kaikilla tapahtunut toivotulla tavalla, ja että integraation puute liittyy mm. tarkkaavuuden, tunne- ja käyttäytymisen säätelyn sekä oppimisen vaikeuksiin.

Varhaiset heijasteet vaikuttavat myös puolustuskäyttäytymiseen

Puolustuskäyttäytymisen kehittyminen liittyy myös varhaisiin heijasteisiin ja niiden integroitumiseen. Jähmettymisen/lamaantumisen keinot ovat käytössä jo sikiöllä. Valmiudet tarrautua aikuiseen, paeta tai hyökätä lähtevät kehittymään myös jo raskauden aikana ja kypsyvät lapsen kasvaessa ja kehittyessä liikuntakykyiseksi toimijaksi. Aivojen kypsyessä ja kehityksen edetessä muodostuu myös valmius suuntautua kohti toista, päästää toinen lähelle, antaa toisen koskettaa, kokea yhteyttä toiseen. Geneettinen alttius, raskaudenaikaiset tapahtumat, edellisten sukupolvien kokemukset ja omat elämänkokemuksemme ja tulkinnat niistä vaikuttavat siihen, miten oma puolustuskäyttäytymisemme on kehittynyt ja toimii, mikä on ensisijainen kehollinen reaktiomme erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Se vaikuttaa vahvasti myös mielemme toimintaan.

Uskomukset, mielikuvat ja liike – kokemuksiamme muokkaavia voimia, joihin voimme vaikuttaa

Emme pysty vaikuttamaan siihen, mitä kaikkea omassa elämässämme on aikaisemmin tapahtunut. Omien uskomustemme, mielikuviemme ja liikkumisemme avulla pystymme kuitenkin helpottamaan omaa oloamme ja vaikuttamaan siihen, kuinka turvallisena maailma ja toiset ihmiset meille näyttäytyvät. Voimme myös vahvistaa omaa valmiuttamme oppia uutta, tarkastella, pohtia ja ihmetellä.

Eheyttävä liike

Harjoittelemme tässä webinaarissa joitakin yksinkertaisia liikkeitä, joiden avulla voimme virittäytyä uuden oppimiseen ja tukea sekä mielen että kehon palautumista ja tasapainoista toimintaa. Liikkeiden ohella hyödynnämme mielikuvia, jotka auttavat meitä ymmärtämään sekä itseämme että toisiamme paremmin.

(Aivojumppaa, rytmisiä liikkeitä)

Koulutus Content

Tekijästä

Mia

3 Koulutukset

Et ole kirjautunut
142e, sis. alv 24%

Koulutus sisältää

  • 1 oppitunti
  • Koulutus Todistus