Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö. Lapsi tai nuori, jolla on valikoiva puhumattomuus, osaa puhua kuten muutkin, mutta ei pysty tietyissä tilanteissa puhumaan. Puhumisen estää tietyissä tilanteissa laukeava jähmettymis- tai lamaantumisreaktio; aivan kuin puhekyky menisi “lukkoon”. Vaikeus helpottaa harvoin itsekseen, ilman apua. Lapsen tai nuoren lähiaikuiset voivat monin tavoin auttaa lasta tai nuorta siten, että puhuminen helpottuu.
“Puhumislukon avain” koostuu tiedosta, ymmärryksestä, yhteistyöstä ja pitkäjänteisestä suunnitelmallisesta työskentelystä. Lapset, nuoret, vanhemmat ja muut läheiset aikuiset, päiväkodin ja koulun työntekijät sekä terveydenhuollon ammattilaiset rakentavat yhdessä “avaimen”, jolla lapsi tai nuori lopulta itse avaa lukon ja voittaa vaikeutensa.