Perustietoa valikoivasta puhumattomuudesta

95,00 sis alv 24%

PILOTTITUOTE Puhumaton tai vähäpuheinen lapsi tai nuori – voisiko olla kyse valikoivasta puhumattomuudesta, eli tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta? Koulutuksen avulla tunnistat, milloin on kyse valikoivasta puhumattomuudesta. Saat tietoa siitä, mistä kaikesta voi olla kyse, ja miten tukea lasta tai nuorta, jolla on tilannekohtaista puhumisen vaikeutta.

Kirjautuessasi sisään pääset myös sivuston jäseneksi. Jäsenalueella voit aloittaa keskusteluita ja kommentoida  muiden kirjoituksia. Sivustolla on myös erillisiä jäsenalueita, kuten ryhmä terveydenhuollon ammattilaisille, siihen pääsy ei sisälly tähän koulutukseen.

Koulutus ja jäsenyys ovat voimassa vuoden ajan, sen jälkeen voit halutettasi edullisesti jatkaa jäsenyyttäsi.

Hinta sisältää alv:n 24%.

Specs

Aihepiiri: Tags: ,

Kuvaus

Tätä koulutusta voi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksena, mutta se on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta eli valikoivasta puhumattomuudesta – mistä on kyse ja miten kohdata lapsi tai nuori, joka ei puhu. Tuote on tarkoitettu yksityishenkilöille. Jos olet kiinnostunut ostamaan koulutuksen yhteisön tai yrityksen henkilökunnalle, ole yhteydessä sähköpostitse info@avainaskelmin.fi.

PILOTTITUOTE – tuote täydentyy myöhemmin vielä yhteenveto – osioilla, testeillä ja todistuksella koulutuksen käymisestä.

Koulutuksen sisältö: noin 3 tuntia videomateriaalia

Lyhyt kuvaus oppituntien sisällöistä:

Osa 1: Mistä on kyse?

Tämä osa auttaa tunnistamaan, milloin lapsen tai nuoren puhumattomuus tai vähäpuheisuus voi liittyä valikoivaan puhumattomuuteen eli tilannekohtaiseen puhumisen vaikeuteen.

Lapsella on usein myös monenlaisia muita vaikeuksia – jähmettymistaipumus voi vaikeuttaa lapsen toimintakykyä laaja-alaisesti. Jähmettymiseen liittyy usein ilmeettömyys tai vähäilmeisyys, joka tulkitaan usein väärin välinpitämättömyydeksi tai uhmakkuudeksi.

Osa 2: Oirekuvan arviointi – mistä kaikesta on kyse?

Miten valikoiva puhumattomuus diagnosoidaan? Suomessa lääkäri tekee diagnoosin, mutta on tärkeää, että myös muut tunnistavat oireet. Lapsella voi olla myös monenlaisia muita vaikeuksia, jotka vaikeuttavat lapsen oppimista ja kaverisuhteiden muodostamista. Niistä on hyvä olla tietoinen, koska ne jäävät helposti puhumattomuusoireen ja jähmettymistaipumuksen vuoksi huomaamatta.

Osa 3: Altistavat, laukaisevat ja ylläpitävät tekijät sekä ennuste.

Monet tekijät voivat altistaa valikoivalle puhumattomuudelle. Yksittäisellä lapsella voi olla useita altistavia tekijöitä ja toisaalta samanlaisen puhumattomuusoireen taustalla voi olla erilaisia altistavia tekijöitä.

Puhumattomuusoire alkaa usein vähitellen, eikä mitään yksittäistä laukaisevaa tekijää löydy. Puhumattomuusoireen voi laukaista jokin lapsen näkökulmasta isompi elämänmuutos, kuten päiväkotiin tai kouluun meneminen, muutto toiselle paikkakunnalle tai eri kielialueelle, sisaruksen syntymä tai päiväkodissa sisaruksen kanssa eri ryhmään siirtyminen. Puhumattomuusoireen voi laukaista myös jokin muu lasta pelottanut tapahtuma.

Puhumattomuusoire vakiintuu nopeasti toimintatavaksi, jota on vaikea muuttaa. Monet tekijät lapsen arjessa voivat ylläpitää puhumattomuusoiretta – niitä on hyvä miettiä, koska ne ovat asioita, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Puhumattomuusoire vaikuttaa lapsen elämään usein monia vuosia, ja jatkuu joskus nuoruus- ja aikuisikäänkin saakka.

Osa 4: Kehon ja mielen vuorovaikutus puhumattomuusoireen taustalla

Mitä lapsen tai nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu, kun hän ei puhu? Lukuisat lapset, nuoret ja aikuiset ovat kertoneet omasta kokemuksestaan, mutta tutkimustietoa on vielä vähän. Kerron tässä osassa puheterapeutti Cesar Ruizin tekemistä kaulan alueen lihasjännitysmittauksista, sekä yleisempiä asioita liittyen siihen, miten aivot, hermojärjestelmät ja niiden kehitys voivat vaikuttaa mielen toimintaan.

Kerron siitä, miksi on niin tärkeää, että lapset ja myös aikuiset kokevat olonsa turvalliseksi.

Kerron tässä osassa myös välttämiskäyttäyttäytymisestä, tavoista ja tottumuksista. Välttämiskäyttäytyminen on ihmiselle luontaista ja tärkeä puolustautumiskeino, mutta pitkään jatkuessaan se voi rajoittaa elämää yhä enemmän.

Tavat ja tottumukset ovat sujuvan arjen edellytys, mutta joskus muodostuu toimintatapoja, jotka vaikeuttavat elämää niin paljon, että muutokselle olisi tarvetta.

Osa 5: Kansainvälinen hoitosuositus ja hoitomalleja maailmalta

Vuonna 2008 on tehty kansainvälinen hoitosuositus liittyen valikoivan puhumattomuuden hoitoon ja lasten tukemiseen heidän arkiympäristössään. Käyn tässä osiossa läpi suosituksen keskeistä sisältöä.

Esittelen lyhyesti myös hoitomalleja, joita on kehitetty, sekä niihin liittyvää tutkimusta hoidon vaikuttavuudesta.

Kerron myös siitä, milloin lääkehoitoa on tarpeen miettiä hoidon tueksi sekä lääkehoidon toteuttamisesta.

Varhain aloitetut tukitoimet auttavat parhaiten, eikä aina ole mahdollista saada terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai tukea silloin, kun oire tunnistetaan. Esitän tässä osassa joitakin ajatuksia siitä, milloin riittää, että tukitoimet suunnitellaan lähiaikuisten toimesta lapsen arkiympäristössä ja milloin on tärkeä ohjata lapsi tarkempaan arvioon.

Osa 6: Mikä auttaa?

Olen jakanut tämän oppitunnin videon moneen osaan, jotta niihin olisi helpompi palata oman kiinnostuksen mukaan. Yleisemmän Mikä auttaa-osuuden jälkeen käydään läpi:

  • Miten lapsi pystyy olemaan vuorovaikutuksessa juuri nyt? Lapsen tai nuoren kyky olla vuorovaikutuksessa vaihtelee sosiaalisen tilanteen mukaan – tunnistatko, miten lapsi kykenee olemaan vuorovaikutuksessa juuri nyt, juuri tietyn ihmisen kanssa kahden kesken, tai tiettyjen ihmisten seurassa?
  • Turvallisuuden tunteen vahvistaminen: on olennaista vahvistaa lapsen turvallisuuden kokemusta ja osoittaa, että lapsi voi luottaa lähiaikuisiin. Luottamusta rakennetaan siten, ettei lapselle aseteta ylivoimaisia odotuksia tai vaatimuksia. Näille lapsille ja nuorille voivat olla ylivoimaisia asiat, jotka ovat muille helppoja ja tavanomaisia – siksi ne on tärkeä opetella tunnistamaan.
  • Vastaanko lapsen puolesta: tämä on tärkeä aihe – arjessa tulee vastaan paljon tilanteita, jolloin lapsen puhumattomuus hämmentää sekä vieraita että lähiaikuisia. Puolesta vastaamalla voi pelastaa tilanteen, mutta kun lapsen puolesta vastataan toistuvasti, se vahvistaa puhumattomuusoiretta. Kuinka siis toimia niin, että ei vastaa, mutta kuitenkin tukee lasta selviämään ahdistavasta tilanteesta?
  • Kaveri kylässä – miten auttaa lasta puhumaan kaverille? Tässä osassa kerron, kuinka kaverille puhumista voi tukea kotona. Tätä tapaa voi hyödyntää myös muissa vastaavissa tilanteissa, esim. päiväkodissa tai koulussa.
  • Suunnitelmallisen työskentelyn aloittaminen: joskus tarvitaan suunnitelmallista työskentelyä puhumattomuusoireen helpottamiseksi. Käydään läpi työskentelyn aloittamiseen liittyviä asioita.
  • Liu´uttaminen: menetelmä, jonka avulla autetaan lasta puhumaan uudelle henkilölle hyödyntäen tuttua aikuista, usein vanhempaa, jolle lapsi jo puhuu.
  • Muokkaaminen: aina ei ole mahdollista aloittaa työskentelyä yhdessä vanhemman tai tutun aikuisen kanssa. Työskentelyn voi aloittaa myös kahden kesken puhumattoman lapsen kanssa. Pyritään luomaan rento ilmapiiri, jossa lasta ei painosteta puhumaan, ja vähitellen tuetaan häntä äänien tuottamiseen, kohti puhetta.
  • Äänen käytön harjoittelu: saat tietoa harjoituksista, joilla voidaan tukea lapsen äänen käyttöä ja oman äänen hallintaa. Vaikeinta on tuottaa ääntä, kun sitä odotetaan – sitäkin voi leikkien ja pelien avulla harjoitella.
  • Kohti ryhmätilanteita. Lapsen tai nuoren, jolla on tilannekohtaista puhumisen vaikeutta, on yleensä sitä vaikeampi puhua, mitä enemmän ihmisiä on läsnä ja kuulemassa. Päiväkoti- ja kouluarki toteutuu ryhmässä, miten tukea puhumista ryhmätilanteissa?
  • Koulun aloituksen tukeminen: koulun aloituksen tukemiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, samoin myös tilanteisiin, joissa lapsi vaihtaa koulua tai luokkaa.
  • Kuinka kertoa puhumisen vaikeudesta muille lapsille? Joskus on tarpeen kertoa muille ryhmän tai luokan lapsille puhumisen vaikeudesta, tässä joitakin ajatuksia siihen liittyen.
  • Työskentelyssä huomioitavia asioita: tässä vielä joitakin yleisiä työskentelyssä huomioitavia asioita.

Loppusanat

Tällä videolla kerron vielä Saanasta – miten Saanaa autettiin. Osio sisältää myös kiitokset ja koulutuksen keskeiset lähdemateriaalit.

 

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Perustietoa valikoivasta puhumattomuudesta”