Puhumisen vaikeuteen liittyviä pelkoja

Mitä lapset tai nuoret, joilla on tilannekohtaista puhumisen vaikeutta, pelkäävät tilanteissa, joissa pitäisi puhua?

Vogel F, Gensthaler A, Stahl J, Schwenck C. Fears and fear‑related cognitions in children with selective mutism. European Child & Adolescent Psychiatry (2019) 28:1169–1181

Tämä kysely oli osa laajempaa Saksassa toteutettua kyselytutkimusta, joka sisälsi erilliset osiot lapsille ja vanhemmille. Tietoa kyselystä jaettiin monikanavaisesti, terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaisten sekä tiedotusvälineiden kautta. Kyselyyn vastattiin nimettömästi, lapset/nuoret ja aikuiset erikseen. Valikoivan puhumattomuuden ja sosiaalisen ahdistuneisuuden oireita kartoitettiin kyselylomakkein (FSSM, SPAI-C). Lasten ja nuorten oli mahdollista vastata sekä avoimiin kysymyksiin että kyselyyn.

Tutkimukseen osallistui 124 lasta/nuorta, jotka olivat 8-18 vuotiaita. Heistä 65:llä oli lomakekyselyn perusteella tilannekohtaista puhumisen vaikeutta, 18:lla sosiaalista ahdistuneisuutta, 51 toimi kontrolleina.

Lapsen kysely alkoi lyhyellä kuvauksella peloista, esimerkkinä lapsi, joka pelkää korkeita paikkoja (tässä artikkelissa oleva kuva ei sisältynyt kyselyyn).

Kysely lapselle/nuorelle:

Tämä lapsi pelkää korkeita paikkoja. Minkälaisia asioita sinä pelkäät tilanteissa, joissa sinun odotetaan puhuvan, mutta et pysty puhumaan?

Tähän saattoi kirjoittaa niin monta pelottavaa asiaa kuin halusi.

22 kyselyyn vastanneista totesi, että pelkää puhumista tai vastasi ”En tiedä”.

43 lasta/nuorta toi esiin yhteensä 84 erilaista pelkoa, 20 heistä yhden, 7 kaksi ja 16 kolme tai enemmän. 84 vastauksista 62 oli nimettyjä pelkoja ja 22 liittyi yleisemmin pelkäämiseen.

Vapaamuotoisessa kyselyssä esiin tulleita pelkoja:  

Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot puhumistilanteissa: 67%

• toiset reagoivat puhumiseen negatiivisesti tai nauravat (35%)
• jos puhuu, joutuu toisten arvostelun kohteeksi (23%)
• toisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen pelottaa, erityisesti vieraiden ihmisten/auktoriteettihahmojen kanssa (12%)
• jos puhuu, joutuu toisten huomion kohteeksi (12%)
• toiset huomaavat oman ahdistuneisuuden, esim. sydämen tykytyksen (5%)

Virheiden tekemisen pelko: 40%

• vastaus voi olla väärin,
• sanoo jotakin tilanteeseen sopimatonta,
• vastaus on erilainen kuin odotetaan

Kielellisiin taitoihin liittyvät pelot: 12%

• ei osaa lausua kirjaimia tai sanoja oikein (ääntämisasiat)
• lause saattaa mennä väärin (kielioppiasiat)

Pelot liittyen siihen, miltä oma ääni kuullostaa: 7%

Pelkäämiseen liittyvät asiat:

Huomio keskittyy kehon reaktioihin – 21%

• kun pitäisi puhua, sydän alkaa sykkiä lujaa, lihakset jännittyvät, kurkussa on palan tunne ym.

Huomio keskittyy omiin ajatuksiin – 12%

• käy toistuvasti läpi puhumistilannetta omassa mielessään, jatkuva puhumisen ajattelu

Ylivoimainen ahdistuneisuus – 7%

• Halvaantumisen tunne, mielen tyhjentyminen

Välttämiskäyttäytyminen – 4%

• Pyrkimys hiljaa olemalla säilyttämään hallinnan tunne, pyrkimys välttää negatiivisia seurauksia

35-kohtainen kysely

Tutkimus sisälsi myös 35-kohtaisen kyselyn, johon oli koottu pelkoja/ajatuksia, joita saattaisi liittyä puhumisen vaikeuteen. Monet niistä liittyivät sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, mutta mukaan oli otettu myös kielellistä pärjäämistä ja kuuloaistimuskokemusta kartoittavia vaihtoehtoja.

Lapset/nuoret, joilla oli tilannekohtaista puhumisen vaikeutta tai sosiaalista ahdistuneisuutta, toivat esiin hyvin saman tyyppisiä pelkoja. ”En puhu, koska oma ääneni kuulostaa kummalliselta” – väittämän valitsivat useammin lapset/nuoret, joilla oli tilannekohtaista puhumisen vaikeutta. Molemmat ryhmät raportoivat selvästi enemmän puhumistilanteisiin liittyviä pelko-/huoliajatuksia kuin ne lapset/nuoret, joilla ei kyselylomakkeiden perusteella ollut tilannekohtaista puhumisen vaikeutta tai sosiaalista ahdistuneisuutta.

Pohdinta:

Lapsilla ja nuorilla, joilla on tilannekohtaista puhumisen vaikeutta, on usein myös sosiaalista ahdistuneisuutta ja monenlaisia pelkoja ja huolia liittyen puhumistilanteisiin. Niitä kannattaa kartoittaa ja miettiä, miten näitä pelkoja tai huolia voisi helpottaa!

Lastenpsykiatri Mia Sarvanne 4.10.2021